Passia!

19.6.

Auttelen kurssilaisia laittamaan hevoset kuntoon ratsastustunteja varten. He lähtevät isolle hallille ja jään tallille päivystämään turistien varalta. Lakaisen lattioita, täytän juoma-astiat ja kastelen maneesin pohjan. Makoilen hetken auringossa ja päätän sitten yrittää ottaa kaksi erittäin arkaa hevosta kiinni siirtääkseni ne ison lauman joukkoon. nyt ne seikkailevat isolla laitumella kahdestaan. Olemme aiemmin Mirten kanssa yrittäneet ajaa niitä pienemmälle laitumelle tuloksetta. Kokeilen ensin houkutella niitä heinällä, mutta ne ovat liian epäluuloisia. Haen narua, teen pienen aitauksen ja ajan ne pienen pienellä paineella aitaukseen (eli pysyn hyvällä etäisyydellä hevosista).
Haen riimut ja kokeilen ensin rauhallisesti kävelemällä, jos ne päästäisivät nyt lähelle. Musta uskaltautuu ottamaan namin, mutta muuten ne laukkailevat hermostuneina ympäriinsä. Pienennän aitausta lisää ja onnistun viimein saamaan toisen hevosista kärsivällisen yrittämisen jälkeen. Musta on pelokkaampi,ja kun se päästää koskettamaan, silittelen sitä pitkään ennenkuin ojennan riimun sen näkyville. Se puhaltelee pelokkaana, mutta antaa laittaa riimun päähänsä, ja on sen jälkeen rauhallinen. Aika hyvin selvisin, vaikka itse sanonkin.
Iltapäivällä ratsastusryhmäläiset pääsevät kokeilemaan passia, ja lopuksi saamme Mirtenkin kanssa kokeilla. Jännitän suoritustani, onhan meillä yleisöäkin ja haluan onnistua. Hevoseni on ainakin passihevonen turvasta hännänpäähän, joten todennäköisyys passiin on korkea. Ensin menee Funi, sitten List ja seuraavaksi on minun vuoroni. Heppani on hermostunut jäädessään yksin ja syöksähtää laukkaan kuin tykin suusta. Vetelen ohjista ja hetken kuluttua se kuuntelee ja vaihtaa passiin. Niityltä kuuluu hurraat ja aplodit. Jes! Tallilla saan selkään taputukset Bjarnilta ja kommentteja iloisesta ilmeestäni. Täytyy varmaan alkaa kisaamaan passissa. Tuntui kuin lentäisi. Adrenaliini virtaa.

Ekaa kertaa passia

Viideltä vien kolme turistia vaelluksellle uudella hevosella. Heti kun astumme tallista ulos, se pistää jarrut pohjaan, joten otan raipan mukaan. Se on pelokas ja puskee jatkuvasti oikealle. Puolimatkassa se onneksi rentoutuu. Ihan hauska ja mielenkiintoinen hevonen, jossa on vielä vähän työtä.

Vaelluksen jälkeen lähdemme Mirten kanssa kokeilemaan Rumbaa ja Stjarnaa. Ratsastan Rumban laitumelta ilman satulaa ja kokeilen hieman tölttiä ja laukkaa. Tallin edessä se saa sätkyn, kun kissa juoksee sen jalkojen alta. Se vaikuttaa muutenkin hieman sätkyltä, joten päätän ratsastaa satulan kanssa. Teemme pitkän retken ja Rumbasta on hyvää vauhtia tulossa yksi lempi hevosistani. Mukava töltti ja ihana laukka, kiidämme kilpaa rannikkoa pitkin. Niin paljon polkuja löydettävänä!