torstai 16. kesäkuuta 2016

Inhokkeja ja ihastuksia

14.6

Vien yhden kokeneen ranskalaisen vauhdikkaalle vaellukselle. Ratsastan Bensillä, jolla on erittäin nopea töltti, ja Galsi raukka joutuu koville yrittässään pysyä vauhdissa mukana. Ranskalainenn on ihmeissään töltin tasaisuudesta, "en liiku ollenkaan!" hän toistelee ihmeissään.
Kahdelta saapuu perhe ja vien pikkutytön talutusratsastukselle. Hän on rohkea ja pyytää monta kertaa, että menisimme nopeammin. Hölkkäilemme Eldingin kanssa ja pikkutyttö hihkuu onnesta. Puolivälissä satulavyö on löystynyt niin paljon, että se valahtaa sivulle. Tyttö liukuu siististi alas maahan. Nostan hänet ylös ja hän vain hymyilee. Jatkamme matkaa ja hölkkäämme pihaan, jossa isä ja nuorempi tyttö jo odottavat. Nuorimmainenkin pääsee kokeilemaan, illaista on olla hevosen selässä. Lopuksi otan vielä satulan pois ja molemmat saavat kokeilla istua Eldingin selässä ilman satulaa. He ovat aivan riemuissaan. Annan molemmille heppanamit, jotka he antavat Eldingille.

Illalla saamme auton lainaan ja lähdemme Mirten kanssa kokeilemaan kuumavesialtaita Husavikin majakan lähettyvillä. Ihanan rentouttavaa. Paikassa on myös kylmävesiallas, ja pulahtelen kylmästä kuumaan. Ihan kuin Suomessa.
Ajamme vuorille ihailemaan maisemia, ja käväisemme Tungulendingin kahvilassa. Meri tuoksuu ja aurinko paistaa, kaunis paikka. Tilaamme kaakaot kermavaahdolla, ennenkuin lähdemme ajamaan takaisin.

Reunalla


15.6

9.30 lähdemme kahden amerikkalaisen miehen kanssa vaellukselle. Lupiinit ovat puhjenneet kukkaan, ja kaikkialla sinertää ja tuoksuu taivaalliselle. Tölttäilemme lupiinien seassa ja katoamme kanervaisten kukkuloide väliin näkymättömille poluille.
Yhdeltätoista vien vielä kaksi muuta amerikkalaista vaellukselle. Ratsastan seitsemänvuotiaalla Nösillä, joka paljastuu huonoksi johtavaksi hevoseksi; se pysähtelee jatkuvasti. Vaihdan turistin kanssa hevosia, ja matka jatkuu sujuvammin Oskin johdolla. Pienistä ongelmista huolimatta turistit ovat erittäin tyytyväisiä ja saan anteliaan tipin.

Päivällä rapsuttelen hevosia ja nautiskelen auringosta makoillen nurmikolla toinen kissoista kainalossani. Myöhemmin illalla lähdemme Myvatniin korjaamaan aitoja. Onneksi kärpäsiä on vähemmän kuin viimeksi. Käymme hakemassa pizzat kaikilla mausteilla ja ajelemme takaisin tallille ruokkimaan hevoset.

16.6
Päivä, jona rakastun.
Aamulla vien ryhmän vaellukselle ja ratsastan Bauralla. Se on kehittynyt paljon viimekerrasta; tölttäily sujuu jo hieman sujuvammin, vaikka joudunkin aina korjaamaan virheitä.
Bjarni, Idynn, Egill ja Anna lähtevät kymmenen muun islantilaisen kanssa kolme päivää kestävälle vaellukselle. Jäämme Mirten kanssa hoitamaan lyhyet vaellukset. Saamme vaelluksille muutamia uusia hevosia, joita lähdemme Mirten kanssa kokeilemaan. Snor ja Sálom ovat molemmat hyviä johtajahevosia, reippaita ja kuuliaisia. Sálom ei pelkää mitään. Kävelemme rannalla aivan meren aaltojen vieressä, eikä se ole moksiskaan. Snor on kuulemma hieman kovapäinen(ja isopäinen) hieman kummallisilla liikkeillä maustettuna, mutta pienellä treenaamisella siitä tulee varasti hyvä.

Iltapäivällä saapuu turisteja Kanadasta ja Skotlannista. Olen innoissani, viimeinkin pääsen juttelemaan skotin kanssa! Juttelemme kilteistä, haggiksesta, skottilaisesta huumorista, säkkipilleistä ja lopulta unelmoin yhä enemmän matkasta Skotlantiin.
Laitamme hevoset kuntoon, ja haluan kokeilla yhtä tuntematonta hevosta, ennenkuin päästän ketään turisteista selkään. Se on kuitenkin niin energinen, että päätän itse ratsastaa sillä.
Lähdemme matkaan, Mirte edellä Oddnylla ja minä pidän perää (ja pistän vauhtia hitaimpiin ratsukoihin) Óli Maggilla. Se on aivan ihana: nopea, järkevä ja hyväliikkeinen. Helppo, muttei kuitenkaan hevonen aloittelijoille. Loppumatkasta yksi turistesta tiputtaa kännykkänsä, ja käsken muita jatkamaan matkaa samalla, kun itse käyn noukkimassa sen. Saan tilaisuuden kokeilla laukkaa. Óli Magg ei välitä jäädä jälkeen ja kiidämme täyttä vauhtia muut kiinni. Olen myyty. Paljonkohan se maksaisi? Minkähän ikäinen? Hampaiden perusteella kymmenen tienoilla. Hauskannäköinen hevonen, joka muistuttaa enemmän mustangia kuin issikkaa pintovärityksen ja kyömynenänsä kanssa. Loppuillan päässäni pyörii vain Óli Magg.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti