1.7
Opetan Aileenille vaellusreittiä. kymmenetä kaksi amerikkalaista märälle vaellukselle. Onneksi ilma ei kuitenkaan ole kylmä sateesta huolimatta. Rannalla huomaan kaksi hevosta aitojen ulkopuolella, ja jään ajamaan ne Prinsillä takaisin aitaukseen. Karjun hulluna, kun yksi niistä meinaa lähteä väärään suuntaan seikkailemaan. Onneksi sen mieli muuttuu ja ne laukkaavat takaisin aitaukseen. Otamme Aileenin ja ryhmän kiinni juuri sopivasti tienristeyksessä, jossa Aileen ei ole aivan varma suunnasta. Olemme kaikki läpimärkiä reisun jälkeen, vaikka puimmekin kahdet kerrokset sadevarusteita.
Iltapäivällä vaihdettuani kuivan kerraston, lähden taas kastumaan suomalaisen turistin kanssa. Juttelemme ja suomenkieleni tuntuu kovin kankealta. Ratsastan ihanan pehmeätölttisellä kimolla, jonka nimeä en tiedä, olisiko Ael? Selkään nouseminen tuottaa vielä hieman piiripienipyörii-liikkeitä, mutta muuten se on todella hyvä hevonen. Varmaankin saamme käyttää sitä, kunnes pitkät vaellukset taas alkavat.
Hengailemme Aileenin kanssa tallilla iltaruokintoihin asti, ja juoksemme sitten jäisin jaloin pikapikaa suoraa päätä kuumavesialtaaseen majatalolle. Vesi poltteee ihanasti, ja rentoudumme pitkän aikaa. Ympärillämme sataa ja tuulee, mutta veden lämmössä sää ei haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti