Dream Job Come True

29.5

Ihan kiva palata tavalliseen arkirutiiniin. Aamulla ruokin hepat, päästän ne ulos parintunnin kuluttua ja siivoan tallin. Paikalle saapuu itävaltalainen nainen ja vien hänet vaellukselle. Kun palaamme kello yksi, käyn nopeasti syömässä ja laitan sitten kahdeksan hevosta valmiiksi ja lähdemme seitsemän espanjalaisen kanssa vaellukselle. He ovat aloittelioita ja pelokkaita, joten kävelemme koko matkan. Ratsastan Ausilla, joka on yksi lemppareistani. Se on vielä vähän osaamaton ja säikähtelee välillä (kerran omaa varjoansa),mutta pärjää erittäin hyvin johtavana hevosena.

Ehdin laittaa hevoset takaisin laitumelle, kun yksi amerikkalainen turisti saapuu paikalle. Laitan Freyan ja Visan pikaisesti kuntoon ja eikun matkaan. Asiakas on osaava ja kuljemme nopeaa tahtia töltäten ja laukaten, jutellen ja kävellen välillä. Maisema on maagisen sumuinen. Kuljemme pitkän matkan, mutta olemme silti jo tunnin kuluttua takaisin tallilla. Laitan hikiset heppaset ansaitulle levolle ja ruokin muut. Juttelemme Iiriksen kanssa ja sovimme ensi tiistaille ratsastusretken.

30.5

Aamulla ruokin taas hevoset ja siivoan tallin. Sää on harmaa, mutta lämmin. Asiakkaita ei kuulu. Syön ja torkun. Päivää piristää ihana lahja asiakkailta! Olimme keskustelleet kirjallisuudesta ja olin maininnut kaipaavani lukemista, joten he muistivat minua kirjalahjalla.

" Kiitos ihanasta ratsastusvaelluksesta! Löysimme muutaman kirjan, joista ajattelimme sinun pitävän. Hyvää kesää! "

Illalla käyn ihanalla ratsastusretkellä Freyjan kanssa. Se on yksi lemppareistani: nopea ja innokas ratsu. Laukkailemme kukkuloilla ja nautin lämmöstä ja viilentävästä sateesta. Saavumme takaisin tallille, päästän Freyjan ansaitulle levolle ja lähden hakemaan traktorilla uutta heinäpaalia talliin. Vähän kokeilemalla se hoituu ja läheltä piti tilanteilta en välty. Onnistun kuitenkin saamaan paalin kunnialla sisälle, vaikka asetankin sen kyljelleen vaikeuttaen hieman sen purkamista.

31.5
Aamuruokintojen jälkeen käyn kävelyllä rannassa. Ilma on lämmin ja merikin on melkein tyyni. Nautiskelen ja keräilen mielenkiintoisia kiviä ja simpukoita taskuihini. Takaisintullessa siivoan muutaman muoviroskan reitiltäni.

Kymmeneltä vien kolme turistia mukavalle vaellukselle. Tallille tullessamme seuraavat asiakkaat odottavat jo vuoroaan, ja vaihdan pikaisesti levänneet hevoset seuraavalle vaellukselle. Kaikki sujuu hyvin, mutta Fynin satulavyö löystyy niinpaljon, että satula pyörähtää ympäri tipauttaen ratsastajan selästä. Onneksi mitään vakavampaa ei tapahdu, kiristän satulavyöt ja jatkamme hyvillä mielin. Saavumme taas takaisin talille ja taas pääsen hevsten vaihdon kautta uudelle vaellukselle. Neljältä saavumme takaisin ja pääsen siivoamaan tallia.
Olen lähdössä Iiriksen kanssa iltaratsastukselle, kun paikalle saapuu vielä yksi turisti. Toivottelemme Iiriksen kanssa mukavat illanjatkot, ratsastan takaisin tallille ja laitan Visan asiakkaalle kuntoon. Kävipä tuuri, asiakkaalla on paljon kokemusta, joten voimme tölttäillä ja laukkailla paljon. Visa ja Freyja ovat molemmat energisellä tuulella, ja kiidämme kuin tuulispäät rannalla. Maailman ihanin työ. Illalla Elsa on ostanut kaikille hampurilaiset, ja syömme ne portailla nauttien lämpimästä ilta-auringosta.

Retkipäivä 2.

28.5
Aamulla ruokin hevoset ja ehdin tehdä vähän siivoushommia ennenkuin ajamme hevosten luo Myvatniin. Hyppäämme selkään ja jatkamme matkaa. Ratsastan aikamoisen innokkaalla Skarpurilla, joka aluksi tuntuu aika isokokoiselta "mieshevoselta". Totun kuitenkin melko nopeasti sen liikkeisiin, ja sitä on myös helppo ratsastaa yksikätisesti.
Tölttäämme pätkän asfaltilla, ja seitsemän hevosen kavioista tulee huumaava meteli.
Pidämme pienen tauon lammasfarmilla, ja kaikkialla laitumilla määkii vauvalampaita. Can't handle the cuteness. Ratsastamme suurimman osan matkasta vuorella ja ihailemme maisemia. Pari kertaa ylitämme joen.

Iltapäivällä saavumme takaisin tallille väsyneinä ja paikat hieman kipeinä, mutta onnellisina. Käyn pikaisesti syömässä ja lähdemme sitten toisen työntekijän kanssa seitsemän islantilaisen miehen kanssa lyhyelle vaellukselle. Ratsastan viimeisenä nuoren Ausin kanssa. Kaikki sujuu hyvin ja Auskin rentoutuu. Saavumme talliin ja siivoan vielä tallin ja ruokin hevoset. Saan kutsun syömään grilliherkkuja. Ulkona on kesäinen sää ja nautiskelemme yhdessä ruoasta ja auringosta. Ohessa Kajan kuvaama video vaelluksestamme.

Jos en olis minä just nyt niin olisin ihan mielettömän kateellinen

27.5

Yhdeltätoista lähdemme yhdessä Bjarnin, Kayan ja kahden muun tanskalaisen kanssa kohti Myvatnia. Mukana on myös kaksi extrahevosta, jotta voidaan välillä vaihtaa ratsua ja antaa osan hevosista levätä. Satulalaukuissa on vesipullot ja taskussa voileipä. Aloitan vaelluksen Eidamilla(?), joka on Bjarnin mukaan hieman hullu, tiedä sitten mitä se tarkoittaa. Se on innokas ja hieman kärsimätön, mutta meillä synkkaa hyvin.
Puolentoistatunnin jälkeen vaihdan ratsua Belsiin, joka energisellä tuulella. Ratsastan yksikätisesti länkkärityyliin ja talutan vaihtohevosta toisella kädellä vieressä. Hetki menee, että yhdellä kädellä ohjaaminen luonnistuu. Siistiä!
Joki tulvii. Ylitämme monta syvää kohtaa ja jalkani kastuvat. Mukava viilennys hevosille. Pidämme pieniä jaloittelutaukoja ihmisille ja lepotaukoja hevosille. Maistelemme eväitä.

Kello on kolme ja saavumme liian pian päämääräämme. Jätämme hevoset laitumelle lepäämään yöksi ja suuntaamme Myvatniin, joka on lyhyen ajomatkan päässä.
Myvatnissa ajamme ensin katsomaan kuplivia mutalammikoita ja höyryäviä kiviröykkiöitä. Järkyttävän kova tuuli. Nojailemme tuulta vasten ja siristelemme silmiä hiekkapölyltä. Otan sulfiittikiveä matkamuistoksi, siinä on islannin ominaistuoksu.

Luonnonkylpy on aivan erilainen kun viimekerralla. Tuuli on niin kova, että höyryä ei ole lainkaan. Illma ja vesi tuntuvat viileämmiltä. Kokemus on kuitenkin mukavan sosiaalinen. Tilaamme kaljat, rentoudumme ja juttelemme. Löydän pari suomalaista, joiden kanssa on ihana puhua välillä omaa kieltä, ja keskustelemme myös vähän parin amerikkalaisen kanssa. Kun nälkä yllättää, suuntaamme lähipizzeriaan ja tilaamme medium kokoiset herkkupizzat.

lähdössä

Minä ja Belsi

tulva

länkkärimeininkiä:)

tauko ja heppojen herkkä hetki

 

hepat pääsee lepäämään

Mitä enemmän töitä sen parempi

24.5
Puoliltapäivin vien viisi kiinalaista turistia ratsastusretkelle. Muuten on aika hiljaista. Illalla olen sopinut meneväni Iiriksen kanssa ratsastamaan, mutta viideltä saapuu turisti. Hän on kuitenkin kokenut, ja lähdemme kolmistaan ratsastamaan. Iiris esittelee lisää uusia reittejä. Etenemme hyvää vauhtia, ja ehdimme Husavikiin asti ennenkuin käännymme takaisin. Olipa hauskaa.
Iltahommien jälkeen on vielä niin kaunis sää, että lähden Salkan kanssa kävelylle. Kävelemme lammikolle vähän matkan päässä Saltvikista. Kokeilen vettä kädelläni, ja se on aivan lämmintä. Kahlailen vähän aikaa, katson ympärilleni, ja päätän pulahtaa uimaan. Salkakin tulee hetkeksi kanssani. Uin keskemmälle ja säikähdän merilevää. Yhtäkkiä tunnen, kuinka jalkaani osuu jotain kovempaa. Juoksen kiljahdellen takaisin rantaan. Tämä riitti tällä erää.

25.5
Aamulla menen taas tallille, ja lattiat tulvivat. Yksi vesiautomaateista vuotaa. Soitan Bjarnille ja saan suljettua vesiputket. Eikun siivoamaan. Onneksi vain kaksi karsinaa on läpimärkinä, ja minulla menee hommaan vain pari tuntia. Lappaan lapiolla vettä, liejua ja märkää kuiviketta Salkan ryntäillessä käytävää edes takaisin "paimentamassa" hevosia. Siivoan samaan syssyyn muutkin karsinat ja päästän hevoset ulos.

Päivällä auttelen Lofturia raksahommissa. Uusi majatalo on kohta valmis. Saan soiton tallille ja vien kolme amerikkalaista retkelle. He ovat kokeneita ja voimme edetä reippaasti.
Illalla käyn ihanalla ratsastusretkellä uuden lempparini Belsin kanssa. Kiipeämme tallin lähellä sijaitsevalle kukkulalle, ihailemme maisemia, laskeudumme jyrkkiä mäkiä ja laukkaamme täysillä kotiin. Pakko hommata issikka itelleen joskus...

26.5
Kymmeneltä vien viiden hengen ryhmän vaellukselle. Puolimatkassa Osk päättää vähän vikuroida, ratsastaja säikähtää, eikä halua enää jatkaa. En saa häntä suostuteltua satulaan, joten annan hänen palata jalan tallille. Kiinnitän Oskin ohjakset oman hevoseni satulaan, ja jatkamme matkaa. Loppumatka sujuu hyvin, otamme muutamat tölttipätkätkin voimakkaasta tuulesta huolimatta.

Ehdin siivota tallin, ennenkuin neljän hengen perhe saapuu vaellukselle. Mark, Sara ja lapset ovat kotoisin walesista. Juttelemme paljon ja vaellus sujuu mukavasti. Lapset ovat riemuissaan ja tyttö nauraa katketakseen töltätessämme.

Illalla odotan tunnin asiakasta, joka ei kuitenkaan saavu lupauksestaan huolimatta paikalle.
Puoli kahdeksalta autan Elsaa valmistelemaan ateriaa isolle joukolle työntekijöitä ja vieraita. Ruokaillessamme Bjarni kertoo, että huomenna pääsen mukaan pidemmälle vaellukselle! Olen sen kuulemma ansainnut. En tiedä kumpi on ihanampi kuulla: että pääsen istumaan satulassa ainakin 5 tuntia putkeen, vai että työhöni ollaan niin tyyyväisiä..:)

Sateinen päivä ja ei niin sateinen päivä

22.5
Neljän hengen ryhmä ja sataa kaatamalla. Vaellus sujuu hyvin, mutta kaikkien kädet ovat retken jälkeen niin kohmeessa, että ei meinaa pinsettiotekkaan onnistua. Joudun auttamaan kypärien solkien kanssa. Oli virhe jättää haalarit talliin.
Neljän vaelluksella olen kokemuksesta viisaampi ja vedämme kaikki kolme haalarit ylle. On mukava ratsasta, kun ei ole kylmä. Ryhmän kanssa sujuu myös sen verran mukavasti, että päätän tehdä pitkän lenkin. Saksalaisista toinen on kokeneempi ja hänen miehensä näyttää olevan luonnonlahjakkuus; Lalli kulkee todella nätisti. Ratsastamme kahden eri merenrantavaelluksen yhdistelmän. Etenemme hyvää tahtia ja palaamme puolentoistatunnin päästä tallille iloisina ja onneksi tällä kertaa kuivina.

23.5.
Aamuruoat, siivoukset, iltaruoat.. Rutiinilla sujuu :)
Vien pari ranskalaista vaellukselle ja siivoan muoviroskia pellolta mönkijällä. Illalla käyn ratsastamassa Theysirillä. Se on aluksi hieman vastahakoinen, mutta jätän protestit omaan arvoonsa. Käymme rannassa ja laukkailemme. (Theysir:Täähän olikin ihan kivaa!)
Käväisen myös virkistymässä Husavikin vuorella. Ilma on ihanan raikasta ja kaikki alhaalla näyttää kovin pieneltä. Tekee hyvää nähdä asiat välillä vähän eri perspektiivistä.

Husavik

Voisin vaan ratsastaa aamusta iltaan...

21.5
Kymmeneltä vien viisi turistia vaellukselle. Valitsen Iiriksen opettaman reitin. Asiakkaat ovat melko kokemattomia, mutta eivät pelokkaita. He myös pysyvät hyvin takanani. Tölttäilemme, ja Elting kompastuu. Ratsastaja menettää tasapainonsa ja tumpsahtaa alas. Onneksi Elting on vanha ja kokenut ja pysähtyy. Jatkamme matkaa ja tölttäämme kapeaa polkua, ja Theysir innostuu hieman liikaa ja nostaa laukan. Ratsastaja ei pysy selässä ja tipahtaa pehmeään kanervikkoon. Muistutan kaikkia pitämään lyhyet ohjat, varsinkin, kun hevoset alkavat heräillä ja innostua. Kävelemme pitkän pätkän, jotta kaikki rauhoittuvat hieman ja tölttäämme vasta tallin lähellä.

Siivoamiset sun muut tallihommat sujuvat jo mukavasti rutiinilla, niin minulta kuin hevosiltakin. Ne alkavat tottua uuteen työntekijään.
Viideltä saapuu intialainen perhe vaellukselle, mutta 10-vuotias tyttö tärisee pelosta. Lopulta sovimme, että käymme lyhyemmän kävelylenkin ja minä talutan Visaa. Hetken kuluttua tyttö rentoutuu hieman. Kun palaamme takaisin hallille, teemme muutaman kierroksen niin, että tytöllä on ohjat käsissään ja kävelen vieressä. Ohjeistan hänelle, miten hevosen saa pysähtymään ja yritän kehua ja rohkaista; hänellä on kontrolli hevosesta. Tärkeintä on, että hän saa positiivisen kokemuksen hevosista, seuraava kerta ei ehkä ole niin pelottava. Vanhemmat kiittelevät kovasti.

Illalla huomaan kolme hevosta vapaana pihalla, taas ne karkurit ovat juosseet aidoista läpi. Ajan ne tallin edessä olevaan pienempään aitaukseen, jossa on järeämmät aidat.
Ruokin hevoset pikapikaa ja lähden sitten ihanalle itsenäiselle ratsastusretkelle Visan kanssa. Aluksi Visa on hieman vastahakoinen. Onko pakko jättää kaikki kaverit?
Ratsastan Eiderin vesiputouksille. Jyrkänteellä Visa seisahtaa ja ihailemme yhdessä upeita näkymiä. Laukkaamme täysillä ja tölttäilemme pelloilla ja pikkupoluilla. Annan Visan välillä päättää tahdin. Käännymme takaisin, ja Visa saa lisävirtaa. Laukkaamme täysillä, laitumella on muitakin hevosia ja ne katsovat ihmeissään, kun kiidämme ohi. On niin mahtavaa, että laulattaa. Miten voin ikinä lähteä täältä?

Ihania ihmisiä ja hevosia (ja hyvää ruokaa)

20.5
Aamutoimien jälkeen kymmeneltä saapuu yksi saksalainen turisti kierrokselle. En tiennyt varauksesta ja saavun paikalle vähän myöhässä anteeksipyydellen. Laitamme yhdessä hevoset kuntoon ja pääsemme nopeasti matkaan. Asiakas toivoo vauhdikasta menoa, ja tölttäämme useita pätkiä. Visa vaikuttaa vähän vastahakoiselta ja kömpelöltä tänään.
Reissun jälkeen siivoan tallin ja laitan hevoset laitumelle. Kahdelta saapuvat turistit eivät saavu, joten sosialisoin varsojen kanssa; hengailen jonkin aikaa vain niiden seurassa karsinassa ja yritän totuttaa niitä ihmiseen. Ne ovat arkoja, mutta uteliaita. Varovasti ne kurottelevat, tuhisevat ja yksi maistelee vaatteitani. Ne oppivat nopeasti; tänään maneesijaloittelu ja karsinaan palaaminen sujui jo paljon sutjakkaammin. Omat toimetkin ovat ehkä hieman helpottaneet varsojen onnistumista; selkeä reitti, Salka pois tieltä ja paineen vähentäminen ovensuussa. Olen myös pyrkinyt palkitsemaan karsinaan menemisestä.

Illalla Iiris pyytää minut mukaansa ratsastamaan. Hän näyttää uuden vaellusreitin samalla, kun tölttäämme ja laukkaamme pieniä, muhkuraisia ja erittäin kapeit polkuja, kiipeämme jyrkänteitä ja ylitämme puron. Freya on aivan täpinöissään ja haluaisi jatkuvasti vain kiitää. Pohkeeni osuvat sen kylkiin, ja ovat aivan märät Freyan hiestä. Mikä kokemus!

Iltaruokinnan jälkeen Bjarni ajaa mönkijällä tallille ja opettaa sen käytön perusasiat. Voin käyttää sitä töissä esim. kerätessä roskia pelloilta. Saan kyydin kotiin (so cool!) ja kutsun illalliselle. Astun sisään ja saan toisen illalliskutsun Jussilta. Hampurilaisia vai kyljyksiä? Ehtisinkö maistella molempia?